Historia

Halu liikkua, kehittyä ja osallistua yhdessä

Rekolan Raikas ry viettää vuonna 2019 90-vuotisjuhliaan. Seura on perustettu huhtikuussa 1929 Rekolan kansakoululla. Rekola oli saanut asukkaita maan palstoituksen myötä, joista ensimmäiset olivat tulleet jo ennen 1910-lukua ja toinen aalto oli 1920-luvulla. Alueella oli kouluikäisiä lapsia ja nuoria miehiä, joilla oli halu kehittää itseään, tehdä asioita yhdessä, halu kilpailla ja osoittaa kykynsä ympäröivässä yhteisössä. Nämä tekijät antoivat sysäyksen myös Rekolan Raikkaan synnylle ja toiminnan käynnistymiselle.

Rekolan Raikas perustettiin yleisseuraksi ja sitä se on edelleenkin. Toiminnassa on ollut siis hiihtoa ja yleisurheilua aivan alusta samoin kuin voimistelua. Monia lajeja on vuosien saatossa kokeiltu ja osa niistä on jäänyt pysyväksi osaksi seuran toimintaa.

Seuralle oli alusta asti suunniteltu yhtenäinen edustusasu. Vuonna 1938 seura päätti hankkia esiintymisasuja tyttöjen voimistelu-joukkueelle. Pyydettiin ehdotuksia, joista voittajaksi valittiin R- ja varjo, sekä väreiksi punainen pohja, kirjaimet ja reunus metallin värisiä. Tunnus löytyy Rekolan Raikkaan asuista vielä tänäänkin.

Liikunnan ja urheilun tilojen saamisessa ja riittävyydessä on ollut ongelmia seuran toiminnassa alusta asti. Rekolan Raikkaan alkuvuosina, yhteiskunnallisen ilmapiirin takia, työväenurheiluseuroille tilojen saanti tuntui olevan erityisen vaikeaa. 1930-luvun lopulla seura joutui Rekolan koulun tilojen kanssa avoimeen riitaan koulun johtajaopettajan kanssa, joka oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja jota ärsytti työväenurheiluseuran toiminta koululla. Sotien jälkeen, väestömäärän kasvaessa alueella rakennettiin Rekolan kouluun lisärakennus, johon kuului myös voimistelusali. Uusien tilojen vuokraaminen ei kuitenkaan sujunut ongelmitta koulun johtokunnan päätöksellä. Lopulta valitusten ja riitojen takia koulun johtokunta joutui kääntymään kunnan- hallituksen puoleen pyytääkseen ohjeita tilojen vuokraamisesta urheiluseuroille. Tänä päivänä Vantaan kaupungin vapaa-ajan toimiala jakaa kaupungin tilojen käyttövuorot eri järjestöjen kesken, mutta koska tiloja on liian vähän käyttäjiin nähden, ei voi ihan tyytyväinen olla nykyisinkään seuran saamiin käyttövuoroihin.

Silloin kun Rekolan Raikas perustettiin ei kunnallista avustusjärjestelmää ei vielä ollut. Varojen keräämiseksi Rekolan Raikaskin järjesti iltamia.1930-luvun lopulla Iltamia ja perheiltamia järjestettiin lähes kuukausittain. Nykyisin Vantaan kaupunki avustaa seuran toimintaa. Kuitenkin järjestetään edelleenkin erilaisia tempauksia, talkoita ja toimintaa Rekolan Raikkaan jaostojen toiminnan rahoittamiseksi.

1930-luvun alussa taloudellisesti huonot ajat verottivat toimintaan osallistuvia. Oli vuosia, jolloin seuran jäsenenä oli vain 5 aikuista miestä, naisia ei yhtään, joten Rekolan Raikas teki päätöksen siitä, että naisia voidaan ottaa seuran jäseneksi. Päätös oli edistyksellinen, sillä vallalla oli vielä käsityksiä siitä, että naisten osallistuminen urheiluun ja varsinkin kilpailutoimintaan ei sovi naisten aatteelliseen kasvatukseen. Nykyisin tilanne on täysin päinvastainen, sillä naisia ja tyttöjä on seuran jäsenistä yli 1200 ja miehiä sekä poikia on alle 500. Seurassa käydäänkin keskustelua siitä, että miten pojat ja varsinkin miehet saadaan mukaan seuran toimintaan. Ylipäätänsä liikuntaharrastuksen piiriin pitäisi saada mukaan ne, jotka harrastavat liikuntaa liian vähän tai eivät yhtään.

Vuosikymmenten kuluessa harrastajamäärät ja jäsenmäärät ovat kasvaneet. Seurasta on noussut lukuisten liikuntaa harrastavien joukosta myös huippu-urheilijoita ja aktiivisia yhteiskunta- vaikuttajia, jotka omalta osaltaan ovat edistäneet Rekolan Raikkaan toimintamahdollisuuksia. Suuret kiitokset heille siitä, että Rekolan Raikas on tänäänkin yksi suurimmista vantaalaisista urheilu-seuroista ja yksi liikuntapoliittisista vaikuttajista.

Hyvät liikunnan ystävät, jälleen kerran luettavissanne on Rekolan Raikkaan toiminnasta kertova julkaisu - Liikuntaa Suurella Sydämellä, josta löytyy eri-ikäisille sopivaa toimintaa. Tervetuloa mukaan toimintaan.

Oikein hyvää ja liikunnallista kautta 2020-2021.

Sirkka-Liisa Kähärä

puheenjohtaja

Rekolan Raikas ry.

Rekolan Raikkaan historia

Rekolan Raikas perustettiin pieneen, kaukaiseen seutuun Helsingin maalaiskunnassa. Kun sinne perustettiin työväenyhdistys, se toi mukanaan yhteishenkeä ja opetti järjestötoiminnan alkeita. Rekolan Raikkaan perustava kokous pidettiin huhtikuun 28. päivänä 1929 edellisenä vuonna valmistuneessa kansakoulussa. Perustavassa kokouksessa seuran jäseniksi ilmoittautui 12 henkilöä. Aluksi lajeina olivat yleisurheilu ja talvisin hiihto.

Maaliskuun 17. päivänä (2019) juhlimme 90-vuotiasta seuraamme yhdessä jäsenien ja kutsuvieraiden kanssa Lumosalissa Korsossa. 

Aloitimme juhlien valmistelut jo edellisen vuoden puolella perustamalla nelihenkisen juhlatoimikunnan, joka vastasi juhlan suunnittelusta ja toteutuksesta. Halusimme tehdä juhlasta Raikkaan toiminnan kaltaisen, liikuntaa sydämellä ja tunteella, yhteiseen hiileen puhaltamalla.

Paikaksi valikoitui Lumosali, koska Havukosken koulu on remontissa. Lumosali on kaukana omasta kylästä ja se asetti tiettyjä haasteita. Mutta ei huolta, meillä oli apuna Lumosalin henkilökunta. Juhlatilan valmistelut hoituivat alusta alkaen jouhevasti ja me isäntäväkenä saatoimme keskittyä itse juhlaan.

Meillä on omalla kylällä loistava pianisti Pär Colerus, joka viritti tilaisuuden alussa kaikki tulijat juhlatunnelmaan. Juontajamme Taina Ala-Nikkola piti ohjat käsissään ja näin pysyimme aikataulussa. Tervehdyspuheessaan seuramme puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä kertoi seuran historiikkia sen alkumetreiltä lähtien. Tärkeä havainto oli, että kun aluksi toiminnassa oli vain miehiä, niin tämä on tällä hetkellä kääntynyt toisin päin eli naisia on mukana toiminnassa huomattavasti enemmän kuin miehiä. Yhteensä jäseniä vuoden 2018 oli lopussa 1427.

Rekolan Raikkaan kavalkadissa, jonka juonsi Esko Ranto, esiteltiin yleisurheilua, perhe- ja lastenliikuntaa, hiihtoa, sählyä ja kuntoliikuntaa, lentopalloa, voimistelua, painia, veteraanitoimintaa sekä triathlonia.  Oli hienoa, että saimme kavalkadiin mukaan seuran menestyneimpiin urheilijoihin kuuluvat Ghita ja Kari Gerkmanin, jotka ovat tuoneet menestystä ja mitaleita seuralle maailmanmestaruustasolta saakka.

Ohjelmassa oli joukkuevoimisteluesityksiä, joissa Seciar, Selena ja Syrenia esittivät kevään kilpailuohjelmansa. Nämä esitykset olivat todellista näyttöä seuramme hyvästä tasosta niin esiintyjien kuin valmentajien osalta.

Juhlapuheessaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen korosti liikunnan merkitystä. Hän myös ilmaisi ihastuksensa seuramme monipuoliseen liikuntatarjontaan ja harrastajamääriin.  Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto, TUL:n piirin toiminnanjohtaja Marjo Lehtinen sekä TUL:n 1. varapuheenjohtaja Riku Ahola jakoivat kultaiset seuratyön kunniamerkit seuraaville: Eki ja Helena Haapomaa, Jaakko ja Paula Kaunismäki, Sirkka-Liisa Kähärä, Esko Lerssi, Anne Pakarinen, Sini Seemer ja Kaisa Tolonen. 

Tikkurilan Kisällit esittivät sikermän lauluja, joiden sanoin sivuttiin Raikkaan historiikkia ja päätteeksi he esittivät Veikko Kankkusen sanoittaman TUL:n veteraanien marssin, jonka sävel on vanhasta sotilaslaulusta. Raikkaan veteraanijaoston liikuntaesitys oli osa TUL 100 Joukkojen juhlan Kuntoilijoiden ohjelmasta, kohti liittojuhlia kesällä 2019. Viimeisenä Jaakko Vastamäki ja Paula Kaunismäki lukivat Veikko Kankkusen, Raikkaan kunniapuheenjohtajan, Raikkaan kronikan.

Juhla päättyi kahvitteluun ja rupatteluun. Onnistuneen juhlan jälkeen oli mukava palata arkeen. Tosin pikkulinnut kertoivat, että perhe- ja lastenliikunnan pieni esiintyjä oli ollut huolissaan siitä, että oli saanut liian vähän lava-aikaa. Luotetaan siihen, että tulevaisuus tuo lisää kaivattua lava-aikaa meille kaikille, yhdessä ja erikseen. Juhlavuotemme jatkuu ja kaikenlaista on luvassa.

Teksti

Juhlatoimikunta 

Toimintakertomuksia

Seuran säännöt: